Tiedetv
Tiedetv
  • 163
  • 256 330
God vetenskaplig praxis
Vetenskaplig forskning kan vara etiskt godtagbar och tillförlitlig och dess resultat trovärdiga enbart om forskningen bedrivs i enlighet med god vetenskaplig praxis.
Forskningsetiska delegationen (TENK) har i samråd med det finländska vetenskapssamfundet utarbetat forskningsetiska anvisningar för god vetenskaplig praxis (GVP) och handläggningen av misstankar om kränkningar av dessa.
Läs mera: tenk.fi/sv
Made by: Redanredan Oy, redanredan.fi
Licence: Creative Commons BY 4.0 creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Переглядів: 64

Відео

Good research practicesGood research practices
Good research practices
Переглядів 1232 місяці тому
In Finland, for research to be ethically acceptable and reliable and for its results to be credible, the research must be conducted according to the Finnish Code of Conduct for Research Integrity. Research integrity (RI) consists of good research practices that ensure that research integrity is maintained throughout the whole lifecycle of the research. The Finnish National Board on Research Int...
Hyvät tieteelliset menettelytavatHyvät tieteelliset menettelytavat
Hyvät tieteelliset menettelytavat
Переглядів 6512 місяці тому
Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön (HTK) edellyttämällä tavalla. Hyvän tieteellinen käytäntö koostuu hyvistä tieteellisistä menettelytavoista. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa laatinut tutkimuseettisen ohjeen hyvästä...
UlkonäkökeskeisyysUlkonäkökeskeisyys
Ulkonäkökeskeisyys
Переглядів 672Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Miltä kehon pitää näyttää? Yhdistyykö ulkonäköön käsitys kunnollisuudesta - ja onko se sukupuoleen ja ikään sidonnaista? Ulkonäkö näyttäytyy yhä useammin tarkoin varjeltuna pääomana, jolla lunastetaan paikka yhteiskunnassa, ja vaikka kehorauhasta puhutaan, se ...
Uuteen alkuun: terapia ja henkisyys elämänkriiseissä (Tieteen päivät 2023)Uuteen alkuun: terapia ja henkisyys elämänkriiseissä (Tieteen päivät 2023)
Uuteen alkuun: terapia ja henkisyys elämänkriiseissä (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 479Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Elämänmuutokset kutsuvat ja toisinaan myös pakottavat ihmisen kääntämään sivua ja suuntaamaan uusien alkujen äärelle. Kriisikohdissa etsitään ja opitaan uusia tapoja kulkea elämässä eteenpäin; hakeudutaan ehkä terapiaan tai löydetään tukea henkisistä harjoituk...
Tekniikan päivät: Uusi tekniikka taiteen kontekstissa (Tieteen päivät 2023)Tekniikan päivät: Uusi tekniikka taiteen kontekstissa (Tieteen päivät 2023)
Tekniikan päivät: Uusi tekniikka taiteen kontekstissa (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 1,2 тис.Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Taide on monimuotoisessa suhteessa teknologiaan. Teknologia on mahdollistanut uusia ilmaisumuotoja, mutta se on myös muokannut taidetta. Perspektiivi, öljyvärin keksiminen, flyygeli tai tekoäly; teknologiat osallistuvat taiteellisen ilmaisun mahdollisuuksiin. ...
Tekniikan päivät: Tietojenkäsittelyteknolo- gian tulevaisuudennäkymiä (Tieteen päivät 2023)Tekniikan päivät: Tietojenkäsittelyteknolo- gian tulevaisuudennäkymiä (Tieteen päivät 2023)
Tekniikan päivät: Tietojenkäsittelyteknolo- gian tulevaisuudennäkymiä (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 2,8 тис.Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Moderni ihmiskunta toimii teknologian turvin. Yhä suurempi osa laitteistamme käsittelee jollain tapaa tietoa. Yhä pienenevät sensorit keräävät valtavia aineistoja, joita prosessoidaan ja jalostetaan tehokkailla mikropiireillä. Laitteiden kirjo ulottuu älykkäis...
Päivän paini: Mikä on tieteessä innovatiivista? (Tieteen päivät 2023)Päivän paini: Mikä on tieteessä innovatiivista? (Tieteen päivät 2023)
Päivän paini: Mikä on tieteessä innovatiivista? (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 451Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Päivän painissa pohditaan, miten innovaatiot syntyvät tieteessä. Painissa voi nähdä vastakkain perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen, mutta myös käsitykset itse innovatiivisuuden luonteesta. Lisäksi nostetaan esille kysymys, miten käy perinteisille tutkim...
Rakkauden alku on pelkkää kemiaa (Tieteen päivät 2023)Rakkauden alku on pelkkää kemiaa (Tieteen päivät 2023)
Rakkauden alku on pelkkää kemiaa (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 1,1 тис.Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Rakastuminen käynnistää äkillisen hormonimuutoksen kaikissa ihmisissä, mutta miehissä eri tavalla kuin naisissa. Testosteronituotanto keikahtaa rakastuneella. Myös ympäristön muutokset vaikuttavat rakastumisen tunteeseen. Esimerkiksi keväällä lisääntynyt valo ...
Luovan idean alku (Tieteen päivät 2023)Luovan idean alku (Tieteen päivät 2023)
Luovan idean alku (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 644Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Tiede ja taide tarvitsevat luovaa työtä. Molemmat tarvitsevat idean, josta luova mieli voi lähteä liikkeelle. Mistä tuo idea löytyy ja mitä sille sitten tapahtuu? Voiko taide toimia tieteen tulokohtana, muuttaa tiedettä ja teknologiaa merkitsevämmäksi? Entä mi...
Kvasimaailman alku: Komeetan muodosta kvasisymmetrioihin (Tieteen päivät 2023)Kvasimaailman alku: Komeetan muodosta kvasisymmetrioihin (Tieteen päivät 2023)
Kvasimaailman alku: Komeetan muodosta kvasisymmetrioihin (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 387Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Vuonna 2014 Rosetta-luotain saavutti komeetta Tšurjumov-Gerasimenkon. Maailmalla levisi kuvia komeetan erikoisesta, kaksipäisestä muodosta. Sattumoisin tässä luunkaltaisessa muodossa, jossa kahta paksumpaa osaa yhdistää ohuempi putki, piilee kvasimaailman tutk...
Rajat rauhan alkuna ja valtakamppailun välineenä 1700-luvulla (Tieteen päivät 2023)Rajat rauhan alkuna ja valtakamppailun välineenä 1700-luvulla (Tieteen päivät 2023)
Rajat rauhan alkuna ja valtakamppailun välineenä 1700-luvulla (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 736Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Siirtymä sodasta rauhaan on enemmän kuin allekirjoitukset rauhansopimuksessa. Rauha, sivistys ja diplomatia kuuluivat valistusajan ihanteisiin 1700-luvulla, mutta valtakamppailu Euroopan hallinnasta oli jatkuvaa sotimista tai siihen valmistautumista. Tarkasti ...
Uutta hyvinvointia: Musiikki, mieli, keho ja aivot (Tieteen päivät 2023)Uutta hyvinvointia: Musiikki, mieli, keho ja aivot (Tieteen päivät 2023)
Uutta hyvinvointia: Musiikki, mieli, keho ja aivot (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 3,6 тис.Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikössä tutkitaan musiikkia multimodaalisena kokemuksena ja monipuolisena muutosvoimana läpi elämänkaaren. Session luennoissa kuullaan, kuinka musiikin kognitiiviset, emotionaaliset, keholliset ja vuorovaikutuksellise...
Tekniikan päivät: Avaruusromua vai unelmia? (Tieteen päivät 2023)Tekniikan päivät: Avaruusromua vai unelmia? (Tieteen päivät 2023)
Tekniikan päivät: Avaruusromua vai unelmia? (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 478Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto luo meille uusia eettisiä ongelmia. Suomi ei ole perinteisesti ollut avaruuden suurvalta, mutta viimeisten vuosien aikana ovat suomalaiset toimijat lähteneet valloittamaan myös avaruutta. Avaruustoiminnan tekemise...
Poliittisen yhteistyön uudet alut (Tieteen päivät 2023)Poliittisen yhteistyön uudet alut (Tieteen päivät 2023)
Poliittisen yhteistyön uudet alut (Tieteen päivät 2023)
Переглядів 363Рік тому
Tieteen päivät | 11.-15.1.2023 Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa. Tutustu tapahtumaan osoitteessa www.tieteenpaivat.fi. Suomi on monipuoluedemokratia, jossa laajapohjaisia koalitiohallituksia pidetään jatkuvuuden ja vakauden takeena. Länsinaapuristamme Ruotsista tuttuja vähemmistöhallituksia ei Suomessa ole nähty sitten Urho Kekkosen presidenttikausien, sillä enemmistöasemaa ed...

КОМЕНТАРІ

  • @eeva-liisavirtanen1585
    @eeva-liisavirtanen1585 5 місяців тому

    Ei Lallia ole ollutkaan.

  • @Rpd4716
    @Rpd4716 6 місяців тому

    Miksi ihmiskunta edes aloittaa asutusta kun sen kärsivällisyys ei edes riitä koko aiheeseen tai sen normaalisti ja kunnolla toteuttamiseen? Tämä aihe vaatii pitäaikaisuutta ja sellaisia arvoja jotka kestävät pidempään kuin lyhyet ja pienet oman tahdin mukaiset ajanjaksot. Jos kärsivällisiä arvoja toteutettaisiin paremmin, asutus ja se mistä tässä on kyse korjautuisi ja tämä voitasiin saada kuntoon myös muuta pitkäjänteisyyttä käyttäen. Valitettavasti silloin sellaisesta perusluonteesta täytyy luopua joka ei tähän sovi ja aloittaa elämä ilman sellaista luonnetta joka tämän tiellä on.

  • @Rpd4716
    @Rpd4716 6 місяців тому

    Teollisuuttakin tärkeämpi aihe on se että luuleeko tai uskooko ihmiskunta olevansa luonteeltaan tähän aiheeseen sopiva vai ei. Mahtavatko he arvata oikeaa vastausta tai tehdä oikeita tulkintoja tässä tilanteessa. Teollisuutta ei voi olla jos ihmiskunta ei ole rehellinen sen kanssa. Jos ei ole sen vaatimaa kärsivällisyyttä tai oikeiden sääntöjen noudattamista, sitä ei voida saada. Ei saa olla sellaista luonnetta joka on niin piittaamaton että ei välitä tällaisesta ja luulee vain itse tekevänsä kaikki paremmin, vaikkakin äärimmäisellä epärehellisyydellä. Ei saisi koskaan tulkita ihmiskunnan luonteen olevan teollisuuteen suoraan sopiva eikä niin että se onnistuu suoralta kädeltä näin ilman mitään ongelmia. Todellisuudessa tällainen aiheuttaa mitä suurimmat ja jopa äärimmäiset ongelmat jos teollisuutta näin uskoen yritetään. Tämä on aihe joka ei millään muulla ratkea jos tätä koko luonnetta ei suostuta muuttamaan. Asiat eivät voi taipua tietenkään mitenkään ja tällaisen edessä pitää ihmiskunnan nöyrtyä äärimmäisesti kuten pitäisi kaiken muunkin sellaisen edessä mitä oikea todellisuus sanoo.

  • @larryjacklin1683
    @larryjacklin1683 8 місяців тому

    Älyttömän kiinnostavaa tietoa ihan maallikollekin!

  • @yoretabio4537
    @yoretabio4537 9 місяців тому

    Jukka Korpela on hieno mies, rotaryveli vuosituhannen vaihteen tienoilta.

  • @yoretabio4537
    @yoretabio4537 9 місяців тому

    Heikkilä on hyvä ja miellyttävä luennoitsija. Tietysti asiantuntevakin.

  • @yoretabio4537
    @yoretabio4537 9 місяців тому

    12:30 Ei Lalli ollut murhaaja, korkeintaan tappaja. Ehkä hätävarjelun liioittelija, maanpuolustaja?

  • @yoretabio4537
    @yoretabio4537 9 місяців тому

    Kiitos. Suomen asutushistoria kiinnostaa ja hyvät akateemiset luennot yleensäkin.

  • @elinalahtinen2819
    @elinalahtinen2819 10 місяців тому

    Kiitos mielenkiintoisesta luennosta! Lapsen puheen kehityksestä ja sanojen keksimisestä tuli mieleen silloin kolmevuotiaan pojamme keksintö. Hän kutsui mattopiiskaa sanalla "hakatin". Sillä hakataan mattoja, niin se on hakatin:)

  • @laurigrohn
    @laurigrohn 10 місяців тому

    Matematiikka ei ole tiede vaan teknologiaa, työkalu.

  • @laurigrohn
    @laurigrohn 10 місяців тому

    Tieteen teoriat ovat hypoteettisia. Siksi termiä totuus ei voi käyttää.

  • @elinalahtinen2819
    @elinalahtinen2819 10 місяців тому

    Kiitos tosi mielenkiintoisesta keskustelusta!

  • @northmanthunderstorm3520
    @northmanthunderstorm3520 10 місяців тому

    Kiitos Tieteen päivät järjestäjille. Suomen Kansan tulevaisuus on edelleen meidän kansalaistemme kohtalonuskossa. Kyllä tästäkin selvitään . Kauppataseen vaje ja pääomavirtojen liikkuminen ylikansalliseen omistukseen vie mahdollisuutemme omavaraisuuden turvaamiseen. Myydyt yritykset ulkomaiseen omistukseen vievät myös pääomat maastamme. Rahat menevät RAHAN luokse. Seuraamalla pääomavirtoja pääset aina perille missä tilanteessa maamme makaa. Velan otto tuhoaa Suomen kansalliset tavoitteet ja ulkoistaminen poistaa itsemääräämisoikeuden. Mitä itsenäisempiä olemme sitä riippumattomampia olemme muista ....ONKO Kansallisvaltiomme nimeltään SUOMI jo menetetty ulkomaisten agendojen alttarille? Ennen sanottiin, että Suomi elää Metsistään ja tämä Suomaa ei muuta tarvitsekaan, kuin jalostusasteen muuttamista kannattavampaan suuntaan. Pääomavirtojen hallinta ja yristysten myynti ulkomaiseen omistukseen vie pohjan pois omavaraisen Suomen taloudelta. Teollisuutta ei pidä myydä mikäli se on kansantaloudellisesti merkittävä yritys tai laitos. VETO oikeus Suomen Kansantalouden säilyttämiseksi omassa omistuksessa. Maanpuolustuksellisesti tärkeät sektorit ehdottomasti vain omassa omistuksessa. Vientiä Suomen tuotteille ja markkinoita varmasti riittää ja kumiankkojen tuonti sekä kuttaoerkkatavaran tuonti ulkomailta pitää lopettaa. Vain laatua ja kestävää kehitystä. No RAHA menee RAHAN luo.

  • @ArtoBacklund
    @ArtoBacklund 11 місяців тому

    Filosofian tohtori Samu Sarviaho: ua-cam.com/video/riAIQDkjLYU/v-deo.html

  • @user-ft7mi3rz2u
    @user-ft7mi3rz2u 11 місяців тому

    Miten tuo liittyy Pähkinäsaaren rauhaan.

  • @erkkilintulahti2332
    @erkkilintulahti2332 Рік тому

    Historian tutkijat ovat todenneet, että tämä on historian legenda - valitettavasti.

  • @eskokauppila1327
    @eskokauppila1327 Рік тому

    "...ukk:n salainen ase "sota"strategia eli sodanvälttämisen strategia:" ¹kaivinkoneet pois, pilaavat taimenpurot, jotka laskevat laatokkaan ja tuhansia pikku-puroja jotka laskevat jäämereen!"

  • @ristei
    @ristei Рік тому

    Mielenkiintoinen esitelmä. Yhteiskuntaopin Lehtorit ulkomailla kyllä kertoi faktoja, väestönkasvun exponentiaalisesta kasvusta, hiilidioksidin jyrkästä kasvusta, jäätiköiden sulamisesta ja siitä että tiedemiehet silloin pelkäsivät meneekö ilmasto kaaokseen, jotta saammee valtavia myrskyjä, tyyppiä Jupiter, myös maapallolle. No ilmeisesti on faktaa se että CO2 on kasvanut nimenomaan ihmisen vaikutuksesta, jäätiköitä on kiistatta sulanut, ja olimme silloin 60- luvun loppupuolella näiden kasvukäyrien alkuvaiheessa, mitä tulee fossiilisten polttoaineiden käyttöön. (Vaclav Smil ja BP reviev) Öljy, hiili ja kaasu ovat määrältään suuruusluokassa 150 000 TWh per vuosi, yhteenlaskettu käyttö on yli 4 700 000 TWh vuodesta 1900, eli 120 vuotta. (BP statical review of world energy) muut energiamuodot vielä pari vuotta sitten tähän verrattuna merkityksettömiä. Mutta luentosi on silti erittäin mielenkiintoinen, mielenterveysongelmat lapsilla ei hämmästytä. Se että yhteiskunnan inhimillisyys on murtumassa, perustuu pitkälti siihen ettei ihmiset saa tekemänsä työn arvoa itselleen vaan pääomat ovat vauhdilla siirtyneet holdingyhtiöiden taseisiin, eikä nämä tai näiden AI ohjatut automatisoidut tehtaat maksa veroa. Me ylläpidämme yhteiskuntaa, joiden varat on 4% koko maailman omaisuudesta. Kyllä tässä hihat palaa jo meillä vanhemmilla.

  • @eskokauppila1327
    @eskokauppila1327 Рік тому

    "...¹ei olisi saanut tietenkään tulla, autonomisena meillä olisi sallan kautta lyhyt yhteys jäämereen, nyt vain katkeraa seinää noin 1350km

  • @eskokauppila1327
    @eskokauppila1327 Рік тому

    "...naurettavan yksinkertaista:" 'positiivisuus', kyllä, se ei ole suomalainen sana mutta se täytyy olla, kanssakäymisessä on aina muiden maiden sanoja."

  • @user-vd1jt4yr1n
    @user-vd1jt4yr1n Рік тому

    Mielenkiintoisia luentoja. Vielä kun videoiden julkaisija viitsisi editoida alun tyhjyydet, lounastauot ym. pois videoista.

  • @eskokauppila1327
    @eskokauppila1327 Рік тому

    "...pähkinäsaarenrauha on suomen tärkein rauhansopimus, täytyy olla tunnetta jokainen pvä niin kuin linnulla, sillä se ei voi elää ilman virettä, muuten muutto unohtuu

  • @tuohikanootti
    @tuohikanootti Рік тому

    Tätä luentosarjaa ainakin minä olen odottanut ja nyt se tuli. Kiitos!

  • @herptek
    @herptek Рік тому

    Onneksi fennomania pääsi svekomaanien niskan päälle kielikamppailussa ja laajemmin kulttuuriin vaikuttavana ilmiönä, sillä muutoin suonensukuisten kansojen mahdollisuudet kehittyä kansakuntina, tai edes selvitä hengissä 1900-luvun alun poliittisista ja ideologisista myllerryksistä olisivat olleet olemattomat. Myös tässä ajatuksena oli luokkaerot ylittävä kansallismielinen ideologia. Suomalaisten ei pitäisi antaa halveksia kansallista, etnistä identiteettiään varsinkaan omassa maassaan.

  • @jannerinta-manty3109
    @jannerinta-manty3109 Рік тому

    Huikeita esityksiä ja kysymyksiä! Mitä kaikkea Pähkinäsaaren rauhan rajasta saakaan irti eri tieteenalojen näkökulmista.

  • @polybian_bicycle
    @polybian_bicycle Рік тому

    Jos Lalli symbolisoi kansallismielisyyttä ja Henrik puolestaan kosmopoliittisuutta ja kansainvälisyyttä, niin Henrik on mitä enemmissä määrin nykyisyyttä.

  • @velik2695
    @velik2695 Рік тому

    👍

  • @karigrandii
    @karigrandii Рік тому

    41:45 miten tuo perinteinen ”ihmisen luontainen itsekkyys” taas tuli esiin. Eikö tuo myytti ole murrettu jo aikoja sitten

    • @karigrandii
      @karigrandii Рік тому

      Olisi ollut hyvä että joku panelisti olisi ottanut kiinni tästä ettei nämä haitalliset ”valheet” jatka elämistään meidän puheissa.

  • @artturihuotari4887
    @artturihuotari4887 Рік тому

    Analoginen ja digitaalinen. Luennoitsija ei ole perehtynyt käsitteisiin.

  • @Naegimaggu
    @Naegimaggu Рік тому

    Odotin innolla tätä Kaius Sinnemäen luentoa ihmiskielen alusta ja evoluutiosta, mutta esitys on niin karkea ja yksinkertaistettu, että en oikein näe miten tämä kuuluu Tieteen päiville. Ymmärrän, että ei haluttu heti tuoda esiin matemaattisia malleja ja monimutkaisia tilastollisia päätelmiä, mutta voisi kuvitella, että ainakin yhden elegantin päätelmän tms. olisi saanut esiin karkealla kvalitatiivisella ilmaisullakin. Mitään ajatuskulkua ei saatu avattua oikein millään tavalla. Jäi sellainen kuva, ettei apulaisprofessori itsekkään ole vakuuttunut. Eikö kielitieteellä ole muita työkaluja kuin heitellä ilmaan karkeita ilmaisuja ja katsoa mikä tarttuu? Edes esityksen yhtä pääajatusta yhdestä kyvystä kieleen ei annettu näyttöä tai argumentteja. Sinnemäen teesit tuntuvat olevan joko päivänselviä latteuksia tai ylimalkaisia ideoita, joita ei perustella tai edes yritetä oikeuttaa millään tavalla. Sinnemäki kertoo kuinka meillä on 6000 vuotta kirjoitettua kieltä ja tuhansia nykyään puhuttuja kieliä, käytännössä voivottelee kuinka vähän informaatiota näistä saadaan ja sitten kuitenkin läjäyttää pöytään, ilman mitään perusteluita, arvioita siitä milloin ihmisen kielivalmius on syntynyt ja milloin ihmiskieli on syntynyt. En tiedä oliko sitten täysin aliarvioitu kohdeyleisö, mutta tällaisenaan tämä ei toimi kuin jonkinlaisena kielen evoluution esittelynä esikouluikäiselle. On yritetty ahtaa vähän kaikkea, mutta kuitenkin haluttu pysyä nelivuotiaan tasolla. Esitys ei ole pelkästään pinnallinen ja mielenkiintoa herättämätön, mutta siitä puuttuu myös uskottavuus, eikä siinä ole edes kauheasti informaatioarvoa.

  • @TheTibran
    @TheTibran Рік тому

    Kyllä minä jouduin repimään hiuksia päästäni. kun kuulin Johanna Vuorelman sanovan, ettei tieteen tarkoitus ole kuten hän aloitti ensimmäisessä puheenvuorossa, "ettei tiede ole mitään totuuksien tuottamista ja minä kuulen, että tutkija puhuu tieteen totuudesta, niin kyllä se minulle tuottaa hätkähdyksen, että hetkinen se on enemmän sellaista dogmaattista kieltä kun puhutaan totuuksista." tässä tulee mieleen kopernikus, joka väitti, että maa kiertää aurinkoa. tosin hänkin sanoi sen vasta vahaoilla päivin, koska sen sanominen oli hengenvaarallista. siitä olisi voinut joutua roviolle. entä kukas se oli jonka mainitaan kuiskanneen se pyörii sitenkin. en tosin ollut paikalla, mutta kyllä sen on todettu pyörivän edelleenki. Asia on ehkä hieman tarkentunut, että se pyörii oman akselinsa ympäri ja sen pyöriminen auringon ympäri on eriasia mutta maan tällä kierroksella auringon ympäri olen edelleen sitä mieltä kyllä se pyörii. Johan sen kertoo meille päivän ja yön vaihtelu sekä vuoden ajat. Onko tämä perusteltua kritiikkiä? Tosin nämä myöhemmät ajat ja tutkimukset ovat todistaneet, että maailma on paljon suurempi kuin olemme osanneet kuvitellakkaan ja, että se laajenee, joka on tietysti outo asia. Ehkä tulevaisuus tuo lisää valaisua asiaan. Muutos näyttää väistämättömältä. joskin suhteelliselta.

  • @laurigrohn
    @laurigrohn Рік тому

    Termin merkitys väärinkäyttöä. PO merkityksellisyys.

  • @marjaleino5368
    @marjaleino5368 Рік тому

    Helsinki tarvitsee kansallisen kaupunkipuiston! Kaupunginhallitus on tehnyt selvittämisestä jo päätöksen 2021 ja se on viimein kaivettava virkamiesten pöytälaatikoista!!

  • @pekkavirtanen5130
    @pekkavirtanen5130 Рік тому

    Minähän olen maailmankaikkeuden keskellä koska ; katsonpa mihin suuntaan tahansa kaikkien tietojen mukaan raja on 13,8Gvv joka suunnassa? Miksi valolla on kestänyt tulla sieltä samasta pisteestä, mistä lähdimme, tänne 13,8 Gv, hidasta valoa matkalla? Kuinka kauan vielä sitä 13,8Gv vanhaa valoa tulee perästä tänne?

  • @laurigrohn
    @laurigrohn Рік тому

    Ihmisellä on KAKSI toiminnallisesti eriytynyttä mantelitumaketta.

  • @laurigrohn
    @laurigrohn Рік тому

    Idea DEMO proto tuote

  • @karigrandii
    @karigrandii Рік тому

    Tärkeää asiaa

  • @LebowskiDudeful
    @LebowskiDudeful Рік тому

    Kunhan on iha enstemmäiseksi korjaittaisiin sellaiset vääryydet kuin että amputoitu saisi jatkossa hakea apteekista kannabista omilla rahoillaan jos ehdottomasti itse haluaa, ja että einsteinin sairauteen saisi kannabista kun on vähän vaarallista lähettää yksikätinen tai sönköttävä sisäihminen aseistauneilta teineiltä ostelemaan kaduilta, siinä voi menettää sen toisenkin käden kun jengi huomaa helpon kiristettävän.

  • @SamuliGloersen
    @SamuliGloersen Рік тому

    Teollisuus tuli Suomeen 16.11.1872

    • @SamuliGloersen
      @SamuliGloersen Рік тому

      Näkökulma siihen milloin Suomeen tuli teollisuus ei voi olla aina vaan sen agraarisuomalaisen talonpoikaisen ihmisen. Prototeollistuminen on siten oikea alkukohta teollistumiselle maassamme.

  • @maijasaarinen891
    @maijasaarinen891 Рік тому

    Isto. Kiitos

  • @jsm7477
    @jsm7477 Рік тому

    Arkkitehdit suunnittelevat rakennuksia toisia arkkitehteja varten, sen takia he eivät näe ja puhu kauneudesta. Arkkitehdit eivät käytä värejä, koska heidän mielestään silloin ei korostu heidän piirtämänsä muodot. Kuitenkin rakennukset ovat tavallisia ihmisiä varten ja heillä on useimmiten kauneuskäsitys rakennuksista, väreistä ja muodoista. Viimeiset kymmenen vuotta arkkitehdit ovat luoneet ympäristöömme lähes pelkästään mustaa synkkyyttä. Lapset menevät mustaan päiväkotiin, josta mustaan kouluun jne....

  • @jsm7477
    @jsm7477 Рік тому

    Valtaneuvos Erik Fleming rakennutti Suomen ensimmäisen vesivoimalla käyvän sahan Halikkoon 1540-luvulla. Kymijoen Korkeakoskeen rakentui Kymenkartanon toimesta saha vuonna 1564. Sahan raamissa oli ensin yksi terä ja seuraavana vuonna saatiin toinenkin terä toimintaan.

  • @samposyreeni
    @samposyreeni Рік тому

    Tärkein juttu kaapeleissa lienee, että ne nykyään ovat optoelektronisia. Koska niihin liittyvä elektroninen koneisto on siis paikallista, geomagneettiset myrskyt eivät pysty paikallisesti tuottamaan sellaisia jännitteitä kuin aikanaan Carrington-eventissä, pidemmissä galvaanisissa sähkötyslinjoissa. Se että pidemmät yhteydet nykyään hoidetaan valokaapeleilla, eristää kaapelien päät toisella tavalla toisistaan kuin 1800-luvulla oli. Eli kun ne voimaverkot laajempina jäävät, ja Fingrid sitten sanoo etteivät nekään mene solmuun aurinkomyrskystä, eiköhän sitäkin vähemmän globaali nykynetti.

  • @annemirjami8032
    @annemirjami8032 Рік тому

    Todella mielenkiintoinen aihe ja keskustelu näkökulmineen, kiitos!

  • @asterixdrink
    @asterixdrink Рік тому

    LuuLin aiheen käsittelevän Etelä-mannerta otsikosta päätellen. En tiedä voiko sitäkin kutsua arktiseksi alueeksi. Venäjällähän on siellä 400 000 asukkaan siirtokunta.

  • @Kissafarmari
    @Kissafarmari Рік тому

    Porosta mainittiin, että se on tuotu tänne muualta. Aurignac kulttuuri jääkauden Euroopassa muistuttaa Saamelaista porotaloutta. Joikaaminen on jääkauden ajalta peräisin. Vaikka saamelaiset puhuvatkin nykysaamea, ja kaikkihan me olemme geneettisesti sekoittuneita, niin eikö kuitenkin loogista olisi, että saamelaiset ja heidän poronsa olisivat Aurignac kulttuurin ihmisten ja porojen jälkeläisiä? Kun Aurignacien Eurooppa oli tundraa, olisi pelkästään loogista, että ilmaston lämmetessä porot olisivat hakeutuneet aina vain pohjoisemmaksi, ja niistä riippuvaiset ihmiset niiden mukana.

  • @herptek
    @herptek Рік тому

    Ellei itää pidetä vaarana, siitä ennen pitkää tulee hengenvaarallinen

  • @sallulah1984
    @sallulah1984 3 роки тому

    Kirsi Vainio-Korhosen kirjat ovat olleet aivan tajunnan räjäyttäjiä. Niitä luettuani on pitänyt omasta elämästäkin miettiä, kuinka erilaista se olisi ilman 1800-luvulla alkanutta ydinperheen ihannointia.

  • @jukkakalliola9475
    @jukkakalliola9475 3 роки тому

    Erinomaiset alustukset kaikilta asiantuntijoilta. Kiitokset!!!

  • @jukkakalliola9475
    @jukkakalliola9475 3 роки тому

    Onko teitä pyydetty alustavaan: eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ?